Miten nuorten ääni kuuluu Suomessa?

Nuorten osallisuushanke ajoittuu vuosille 2003–2007. Sen takana ovat keskeiset ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, Suomen Kuntaliitto, kirkon edustajat ja nuorisojärjestöt. Se on poikkihallinnollinen yhteistyöhanke, joka tähtää nuorten elinolojen ja osallisuuden vahvistamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Hankkeessa kehitetään hyviä toimintamalleja ja uudistetaan palvelurakenteita. Nuorten omia osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia elvytetään muun muassa oppilaskuntatoiminnalla ja nuorisovaltuustoissa. Hankkeessa kuullaan nuorten ääntä.

Lapsille ja nuorille on erilaisista ikäkehitysvaiheista johtuen vaikea muodostaa selkeitä osallisuusjärjestelmiä, jotka koskevat esimerkiksi poliittisia tai sosiaalisia oikeuksia. Valtakunnallinen Nuorten osallisuushanke on vuodesta 2003 pyrkinyt kehittämään kuntiin ympäri Suomea erilaisia pysyviä rakenteita, joiden kautta lapset ja nuoret saadaan osallisiksi yhteiskuntaan. Käytäntö on osoittanut, että koulut ovat erityisen hyvä paikka osallisuuden rakenteille, koska ne tavoittavat koko ikäluokan etenkin perusopetuksen piirissä. Oppilaskunta-toiminta on toiminnan yleisin muoto: siinä saadaan erilaisten toiminnan tasojen kautta osallisuuden piiri ulotettua koskemaan koko koulua.

oppilas => ryhmä => luokka => koulu => muut koulut

Koulun lisäksi osallisuusryhmiä

Tällaiseen osallisuuden kenttään on myös luontevaa yhdistää toimintaa esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-aikatoimen tekijöiden, kuntapäättäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Moniin kuntiin onkin oppilaskuntatoiminnan lisäksi perustettu erilaisia osallisuusryhmiä kuten esimerkiksi vaikuttajaryhmä Nokialla tai Tampereen nuorisofoorumi, joka pyrkii edustamaan kaikkia tamperelaisia nuoria omien mielipiteidensä, ideoidensa ja toiveidensa välityskanavana. Tällaisten toimintojen tavoitteena on saada lasten ja nuorten ääni kuuluviin, opettaa demokraattisen vaikuttamisen keinoja, tukea yhteisöllisyyttä sekä lisätä kohdennettujen toimien kautta lasten ja nuorten hyvinvointia omassa elinympäristössä.

Lahden kaupungissa on panostettu vaikuttajaryhmän lisäksi myös kansalaisvaikuttamisen harjoitteluun Lahti Games -pelin avulla. Peli on osa Lahden Nuorten osallisuushanketta ja se on osoittautunut tärkeäksi nuorisotyön välineeksi. Sen avulla nuoret tutustuvat kaupunkiorganisaatioon, esitysten etenemisprosesseihin sekä eri hallinnonalojen sisäisiin käytänteisiin. Nuoret valitsevat pienryhmissä itselleen jonkin ajankohtaisen hankkeen, jota he lähtevät toteuttamaan pelisaliin rakennetussa mini-Lahdessa. Kaikki hallinnon alat ovat edustettuina pöytiensä takana istuvine johtajineen, jotka oikeasti ovat harrastajateatterilaisia ja nuorisokeskuksen harjoittelijoita. Johtajat antavat myös palautetta ryhmien toiminnasta kuten käytöstavoista, hankkeen esittelystä ja perusteluista. Peliä käydään vielä myöhemmin läpi myös koulussa, jolloin opitut asiat tulevat kerratuiksi ja mahdolliset väärinymmärrykset selvitetään.

Kansalaiskasvatus osaksi opintoja

Alle 25-vuotiaat nuoret käyttävät verovaroilla katettavista palveluista melkoisen osan. Lempäälässä laskettiin lapsi- ja nuorisoeuro eli alle 25-vuotiaisiin kohdistuvat menot kunnan budjetista. Osuus oli 45 % kunnan menoista vuoden 2005 talousarviossa eli kyse ei todellakaan ole mistään marginaaliryhmästä.

Suurimmat ja näkyvimmät erot aikuisväestön ja nuorten välillä ovat fyysinen koko, ikä ja omilla ansiolla hankitut tulot. Näiden asioiden ei pitäisi vaikuttaa lasten ja nuorten osallistumiseen ja vaikuttamiseen omassa elämässään tai yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten kuuntelemisen ja kuulemisen tulisi olla itsestään selvää. Näin ei kuitenkaan ole. Lapset ja nuoret eivät välttämättä pääse osallistumaan päätöksentekoon. Suomessa on esimerkiksi rakennettu monta koulua ja liikuntapaikkaa kysymättä mielipidettä yhdeltäkään lapselta tai nuorelta. Osallistumista ja vaikuttamista ei varsinaisesti opeteta missään; se ei imeydy äidinmaidosta, joten sitä olisi syytä opettaa. Tällä hetkellä perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmaperusteisiin on sisällytetty osallisuutta ja kansalaisuutta koskeva aihekokonaisuus. Näiden aiheiden on tarkoitus läpäisyperiaatteella tulla oppilaille tutuiksi koulussa eri oppiaineiden yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen perustutkintoihin ollaan niin ikään lisäämässä kansalaiskasvatuksen sisältöjä yhteisiin opintoihin eli yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon kokonaisuuksiin.

Yhteiskunta on monella eri palvelusaralla siirtynyt piirun verran lähemmäksi asiakkuusnäkökulmaa. Useilla aloilla määritellään kohde- ja käyttäjäryhmiä, kuluttajaprofiileja yms. Jopa kunnallisissa palveluissa tehdään erilaisia palvelutarvekartoituksia ja kohderyhmäpohjaisia palveluketjuja. Tavoitteenahan näissä kaikissa pohdinnoissa on entistä tyytyväisempien asiakkaiden lisäksi saada vaikuttavuudeltaan oikein kohdennetut ja taloudellisesti järkevät palvelut. Osallisuushanke on osoittanut, että lasten ja nuorten kuuleminen ja kuunteleminen ei aina ole yksinkertaista, mutta koko yhteiskunnan kannalta erittäin hyödyllistä.




Lisätietoja Nuorten osallisuushankkeesta: http://www.edu.fi | Nuorten osallisuushanke

Lisätietoja Lahden osallistumis- ja vaikuttamispelistä Lahti Gamesista: Nuorisokeskus, p. 03-8144610


Tulosta