Campus-logo
arkisto
palaute
toimitus
tekstiversio
CIMOn verkkolehti 4/2005 1.12.2005
Pääkirjoitus
Kielitaitoa tarvitaan!
Artikkelit
Erasmus-opiskelijoiden käsityksiä kielitaidosta ja suomen kielestä
Kulttuuri 2000 -ohjelma tukee kirjallisuuden kääntämistä
Samhörighet, sommar och studier
Comenius-apulaisopettaja kulttuurin lähettiläänä
Nordplugg-språkkurs i Jönköping – en fullträff!
Teknisen englannin kielen oppiminen Saksassa ja Suomessa – kokemuksia asiantuntijavaihdosta
DiLaPort – digitaalinen kielisalkku ammatilliseen kielenopetukseen
Suhtautuminen ulkomailla opiskeluun jakaa työnantajat kahteen leiriin
Miten nuorten ääni kuuluu Suomessa?
Kolumni
Lähikuvassa
 
Makasiini
CIMOlta kysyttyä
>> Takaisin etusivulle

Ulla Ekberg
Johtaja / CIMO

Kielitaitoa tarvitaan!

Kieli on todella tärkeä asia – meille suomalaisillekin, jotka tunnetusti vaikenemme kahdella kielellä.

Suomessa on luonnollista opiskella vieraita kieliä, useampaakin. Suomalaiset suhtautuvat kielitaitoonsa vaatimattomuudella, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että Suomessa puhutaan hyvää englantia ja sitä puhutaan laajasti. Olen samaa mieltä.

Kun Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä lähti nousuun, eräs syy siihen oli englanninkielisen opetuksen yleistyminen. Minulta kysytään maailmalla usein, käydäänkö meillä englanninkielisen opetuksen laajuudesta vilkasta kulttuurikeskustelua. Tähän asti vastaukseni on ollut ei, mutta tilanne on muuttumassa. Viime keväänähän esimerkiksi keskusteltiin siitä, kuinka suuri osa maisteriohjelmista voi olla englanninkielisiä. Eipä ole pitkää aikaa siitäkään, kun eduskunnassa joku toivoi, että suomi voisi säilyä myös tieteen kielenä tulevaisuudessakin.

Eiköhän näihin pulmiin löydy tasapaino ihan alasta ja kysynnästä riippuen. Oma kieli on mielestäni vaarassa vasta sitten, kun runoilijat lakkaavat laulamasta rakkaudesta ja räppärit purkamasta maailman tuskaa sitä käyttäen. Tästähän meillä ei ole onneksi vielä huolta. Akateemisesti koulutetun ihmisen pitää pystyä kommunikoimaan myös jollain maailman kielellä. Tästä väittelin joku aika sitten erään pietarilaisen vararehtorin kanssa. Mutta ei tarvitse mennä kovin monen sukupolven taa, kun venäjälläkin sivistyneistö puhui muuta kuin venäjää, silloin se oli ranska.

Tästä tulikin mieleeni suuri huoli siitä, että suomalaiset opiskelevat niin kovin vähän venäjän kieltä – vaikka naapurissa on tosi svengaava suurkaupunki Pietari ja Irma Garamin työnantajaselvitys kertoo, että toiseksi kysytyin kieli työmarkkinoilla on venäjä. Nyt kaikki joukolla venäjää opiskelemaan!

Tulosta
Tulosta
ISSN 1458-9907 © Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, PL 343, 00531 Helsinki, puh. (09) 7747 7033 (vaihde), fax (09) 7747 7064