Yllä olevat lainaukset on poimittu CIMOn tieto- ja neuvontapalveluihin saapuneiden, Suomessa opiskelua koskevien tiedustelujen joukosta. Osa kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi siis tulla opiskelemaan ensin suomen kielen ja jatkaa sen jälkeen varsinaisiin pääaineopintoihinsa. Mutta onko tämä mahdollista?

Opintoihin valmentavia, kieliopintoihin intensiivisesti keskittyviä ohjelmia eli ns. valmistavaa vuotta” ei korkeakouluissamme valitettavasti ole tarjolla. Opiskelijan oletetaan omaavan sujuvat opetuskielen taidot jo hakuvaiheessa, oli tämä kieli sitten suomi, ruotsi taikka kansainvälisten ohjelmien englanti. Jos opiskelijalla ei ole tyydyttää suomen kielen taitoa jo korkeakouluun hakiessaan, ovat kansainvälisille opiskelijoille suunnatut englanninkieliset koulutusohjelmat yleensä realistisempi vaihtoehto.

Myös suomen kielen opiskelu toisena/vieraana kielenä vaatii melko hyvän lähtötason. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tarjoamaan Suomen kieli ja kulttuuri -ohjelmaan pääaineopiskelijaksi hyväksymisen edellytyksenä on suomenkielisen pääsykokeen suorittaminen. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tarjoaa toki kieliopintoja myös aloittelijoille, mutta nämä kurssit on tarkoitettu niille ulkomaisille opiskelijoille joilla on jo pääaineoikeus jossain muussa yliopiston tiedekunnassa. Korkeakoulujen tarjoamat kielikurssit eivät siis varsinaisesti voi toimia sisäänpääsyväylänä yliopisto-opintoihin.

Silloin tällöin meiltä kysytään, miten voi olla mahdollista että päästäkseen opiskelemaan suomen kieltä pitäisi jo osata sitä sujuvasti; eikö tässä ole kummallinen ristiriita? Selitys on luonnollisesti siinä, että tutkintotason kieliopinnot korkeakouluissa – niin Suomessa kuin ulkomaillakin – ovat luonteeltaan vallan jotain muuta kuin varsinaisia kielikursseja; soveltavaa ja teoreettista kielitiedettä, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimusta, ja niin edelleen.

Millaisia vaihtoehtoja suomen kielen opinnoista kiinnostuneille sitten ylipäänsä on tarjolla?

Jos jo opiskelee suomen kieltä ja kulttuuria ulkomaisessa korkeakoulussa (suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteitä on maailmalla noin 100), voi hakeutua oman oppilaitoksensa kautta CIMOn vuosittain järjestämille suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseille. CIMOlla on tarjolla myös apurahoja pidemmälle ehtineille ulkomaisille suomen kielen tutkinto-opiskelijoille, vaikkapa gradun valmisteluun suomalaisessa yliopistossa. On siis hyvä huomata, että yllämainittuja CIMOn kursseja ja apurahoja ei ole suunnattu aloittelijoille!

Alkeistasolta lähteviä suomen opintoja (kuten myös kursseja hieman pidemmälle ehtineille) on tarjolla esimerkiksi kesäyliopistoissa sekä kansan- ja työväenopistoissa. Yliopistojen kielikeskukset voivat myös tarjota kaikille avoimia, niin kutsuttuja Open Enrolment -kursseja. Nämä kurssit ovat yleensä maksullisia. Koska kielikurssit eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, tulee ulkomaisen opiskelijan ottaa huomioon myös mahdolliset lupavaatimukset – alle kolmen kuukauden mittaiseen opiskeluun riittää yleensä viisumi, mutta pidempiaikaiseen oleskeluun tarvitaan opiskelijan oleskelulupa, jota ei pääsääntöisesti myönnetä kielikursseilla opiskeluun.

Hieman toisenlainen tapa oppia suomen kielen alkeita voi olla esimerkiksi osallistuminen johonkin vapaaehtoistyöohjelmaan, esim. eurooppalaisille nuorille tarkoitettuun EVS-vapaaehtoispalveluun Suomessa. Näistä ja muista mahdollisuuksista voi löytää tietoa ulkomaisille asiakkaillemme suunnatusta Discover Finland -palvelustamme.

Rauhaisaa joulun odotusta toivottaen

CIMO | Tieto- ja neuvontapalvelut
tietopalvelu: Hakaniemenkatu 2, 00530 Helsinki, toinen kerros (ma-to klo 12-16)
neuvontapuhelin: 01080 6767 (ma-to klo 10-12 ja 13-15)
ulkomailta: +358 1080 6767
sähköposti: cimoinfo@cimo.fi

CIMOn tieto- ja neuvontapalvelut vuodenvaihteessa Tietopalvelu on suljettu 19.12.2005 - 8.1.2006 Neuvontapuhelin ja sähköpostipalvelu pidetään suljettuina 19.12.2005 - 1.1.2006

Tulosta