Työkulttuurit kohtaavat harjoittelupaikoilla

IAESTE-järjestö on välittänyt tekniikan alan opiskelijoille harjoittelupaikkoja jo 60 vuoden ajan. Suomi kuuluu järjestön perustajajäseniin ja vaihtaa vuosittain harjoittelijoita noin 50 maan kanssa. Joukossa on myös Balkanin alueen maita, joista tulee harjoittelijoita suomalaisille työpaikoille ja jotka vastaavasti tarjoavat paikkoja suomalaisille nuorille. Millaisiin työkulttuureissa piileviin eroihin harjoittelijat käytännössä törmäävät? Kysyimme kokemuksia kahdelta tuoreelta harjoittelijalta.

Balkanin maat ovat olleet IAESTE-harjoittelussa Suomen vaihtokumppaneita jo pitkään. Jugoslavia liittyi järjestöön v. 1952 ja on edelleen mukana Serbiana. Jugoslavian hajoamista seuranneet uudet valtiot ovat nekin tulleet mukaan toimintaan pian itsenäistymisensä jälkeen: Kroatia ja Slovenia v. 1993, Makedonia v. 1994, Bosnia-Hertsegovina v. 2000 ja Montenegro v. 2007. Kuluvan vuoden aikana Suomi on vaihtanut harjoittelijoita kaikkien mainittujen maiden kanssa.

Suomalais-balkanilaisia vaihtokokemuksia pääsi viime kesän aikana hankkimaan kymmenkunta harjoittelijaa, heidän joukossaan myös makedonialainen Srgjan Mladenovik ja suomalainen Hiski Hämäläinen, joiden pestit olivat 3 kuukauden mittaisia.

Suomessa työnteko on jämptiä ja siistiä, mutta yhteisöllisyys vähäistä

Makedonialainen opiskelija Srgjan Mladenovik harjoitteli käytännön energiantuotantoa Helsingissä kesällä 2008. Srgjanilla oli jo aikaisempaa kokemusta työskentelystä ulkomailla, mutta Suomessa hän oli ensimmäistä kertaa. Suomalaisessa työkulttuurissa häntä yllätti työtehtävien tarkka suunnittelu sekä niiden systemaattinen ja huolellinen toteuttaminen. Hän pani merkille myös sen, että sekä työvälineet että tilat olivat siistejä ja hyvässä järjestyksessä. Ahkerassa käytössä ollut työpaikan oma sauna oli luonnollisesti makedonialaiselle ihmetyksen aihe.

Suurimpana erona makedonialaisen ja suomalaisen työkulttuurin välillä Srgjan piti yhteisöllisyyttä tai pikemminkin sen puutetta. "Makedoniassa työyhteisö on tiiviimpi ja työtoverit viettävät aikaa yhdessä myös töiden jälkeen. Kahvitauot ovat Makedoniassa myös olennainen osa työpäivää ja ne voivatkin venyä pitkiksi kun kuulumisia vaihdetaan isolla joukolla", kertoo Srgjan. Työnteon sosiaalinen puoli oli olennaisin asia jota puheliaaseen ja välillä kovaääniseenkin työyhteisöön tottunut Srgjan jäi muuten antoisan kesän aikana kaipaamaan.

Bosniassa työoloissa on puutteita, mutta tunnelma on leppoisa

Suomalainen Hiski Hämäläinen sopeutui hyvin leppoisaan ilmapiiriin sarajevolaisessa lämmitys- ja kaasulaitteita valmistavassa yrityksessä, vaikka eroja suomalaiseen toimistoon toki löytyi. Vaikka yritys oli hyvin menestyvä, olivat vanhassa sotilasrakennuksessa sijaitsevat työtilat Suomeen verrattuna huonossa kunnossa. Tietokoneet olivat tärkein työväline, mutta ne olivat erittäin vanhoja ja ohjelmistot piraattikopioita. Ilmapiiri työpaikalla oli kuitenkin hyvä ja Suomeen verrattuna paljon rennompi: turhaa kiirettä ei pidetty ja tupakka- tai kahvitaukoja pidettiin usein.

Esimiehen ja alaisen välisiä suhteita Hiski kuvaa samanlaisiksi, kuin Suomessakin – pomolle voi mennä puhumaan normaalisti ja apua löytyi aina.

Työn ulkopuolella Hiski koki enemmän kulttuuritörmäyksiä. Bosniassa puhutaan hyvin vähän englantia, joten vähäisestäkin paikallisen kielen taidosta on hyötyä. Hiskillä kielenopiskelu oli onneksi osa harjoittelua. "Asiakaspalvelu toimii myös hieman eri periaatteilla kuin Suomessa – tuntemattomia asiakkaita kohdeltiin viileästi ja jopa vastentahtoisesti. Tilanne paranee, kun osaa pari sanaa kieltä, lausuu ne oikein ja asennoituu tilanteeseen huumorilla. Seuraavalla kerralla oletkin jo tuttu asiakas ja palvelu on aivan eri tasolla."